Viidakkoretken jälkeen olemme viettäneet viisi päivää Borneon pääkaupungissa Kota Kinabalussa. Aika on mennyt rattoisasti kuivatellen rinkkoja ja vaatteita, ihmetellen paikallisten touhuja, rannalla.. Sää on ollut meille erittäin suotuisa täällä, aamut ja päivät on paistanut aurinko ja iltaisin ja öisin on sadellut. Yhtenä iltana satoi ja ukkosti vähän reippaammin joten oltiin pari tuntia ilman sähköä, mutta eipä tuo haitannut.
Meillä kävi hyvä tuuri itsenäisyyspäivänä, saatiin kutsu grillaamaan ja viettämään iltaa hostellin henkilökunnan sekä muiden vieraiden kanssa. He juhlivat erään tytön syntymäpäivää ja me Suomen itsenäisyyttä. Ruoka ei ollut kovin juhlallista, mutta sitäkin maittavampaa: kanaa ja nakkeja erittäin simppelillä chili-valkosipuli-soijakastikkeella maustettuna. Ja jälkiruoaksi suklaakakkua.
Kota Kinabalussa itsessään ei juuri nähtävyyksiä tai aktiviteetteja ole. Kaupungin edustalla on muutama saari, joita mainostetaan parhaina rantoina ja hyvinä snorklauspaikkoina. Kävimme sunnuntaina toiseksi isoimmalla saarista, Manukanilla. Sinne pääsee kätevästi veneellä n. 15 minuutissa. Lippuja voi ostaa joko suoraan satamasta tai jonkun retkijärjestäjän kautta. Valitsimme sattumalta yhden tiskin satamassa, joka myy lippuja saarille. Meille kerrottiin, että seuraava kuljetus lähtee vartin päästä ja viimeinen mahdollinen paluukyyti on kello 16. Matkalla laiturille eräs mies kysyi määränpäätämme ja käski meidän seurata häntä. Istuimme hänen osoittamaan veneeseen ja pääsimme perille joten kaiketi se oli se vene mihin olimme lipun ostaneet. Veneliput maksoi yhteensä meiltä 60 ringiä (n. 15€) ja sen lisäksi piti maksaa saarelle mentäessä 20 ringiä saaren suojelu- ja ylläpitömaksua. Kävi ilmi pienen kävelyn jälkeen, että toinen puoli saaresta on kivikkoa, missä ei ole minkäänlaista rantaa ja toinen puoli taas on hiekkarantaa, josta pääsee polskimaan aidattuun karsinaan, mikä on hyvä niin ei jää veneen alle uidessa tai snorklatessa. Koska oli sunnuntai niin rannalla oli meidän lisäksi todella paljon muitakin. Muuten se ei haitannut, mutta paikalliset eivät tunnu toteuttavan sitä samaa sääntöä mitä meille turisteille painotetaan: sen minkä viet mennessäsi rannalle, tuo se myös mukanasi pois sieltä. Joten ranta oli aika likainen ja vesikään ei juuri houkutellut. Liian kirkasta vettä niin näkee turhan hyvin kaiken lilluvan roskan. Kimmo näki snorklatessaan koralleja, joissa uiskenteli erillaisia kaloja esim. Nemo. Mutta paljon oli roskaakin pohjassa.
Majoituksemme sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä kaupungin ainoalta rannalta. Se on verrattuna saaren rantaan huippu. Ja sieltä näkee hienosti lähtevät ja saapuvat lentokoneet, kiitorata sijaitsee vajaan kilometrin päässä. Ja auringonlasku on upeaa katsottavaa tältä rannalta.
Kävimme myös katsomassa, paikallisen joulukadun avajaiset. Siellä oli markkinat, joululaulut raikasivat ja opiskelijat myivät leipomiaan tuotteita. Ostimme banaanikakun.
Nyt on edelliset itikan ja muiden ötököiden puremat saatu hoidettua ja häviämään niin lähdemme toiselle puolelle Borneota etsimään orankeja sekä pygmi-elefantteja. Huomenna on edessä taas lento pikkukoneella Sandakaniin, toivokaamme hyvää säätä huomiselle iltapäivälle!
Ps. Tänään saamme ruisleipää ja lakuja Suomesta, sillä retkikuntamme saa uuden jäsenen.
Moi!
VastaaPoistaVarmaankin tuliaiset maistuvat hyviltä. Reissunne on ollut huikea kokemus seurata, eilen tuli mieleen että olisin itsekkin mielelläni jossakin lämpimässä kuin täällä 27 asteen pakkasessa tarpomassa asunnosta toiseen, mutta tänään oli jo miinus yksi aste kengät ja varpaat märkänä kulin samoissa asunnoissa kuin eilen. Eikun huikeita lomapäiviä teille kaikille .oottelen taas viestiänne. t ääppä